P1Harmonyn esiintyminen Helsingin jäähallin Black Boxissa 8. tammikuuta oli suomalaisille vuoden 2025 ensimmäinen k-pop-konsertti. Ryhmän jäsenet itsekin toivottivat keikan alkuvaiheilla yleisölle hyvää uutta vuotta. Heille kiertue olikin alkanut
jo 3. päivä Milanosta.
P1Harmonylla on paljon tanssittavan melodisia kappaleita, joihin räp-osuudet tuovat vankkaa asennetta. Toisaalta suosikkihetkieni joukkoon nousivat myös perättäin esitetyt herkät kappaleet
I Am You ja
Butterfly. Näissä kappaleissa
korostuu erinomaisesti jäsenten lauluäänien yhteensopivuus. Ryhmä muistutti
Butterflyn olevan peräisin debyyttiminialbumilta ja siksi sen esittäminen Euroopassa oli ollut heille erityisen innostavaa.
Välispiikeissä eniten äänessä oli
P1Harmonyn johtaja, korealais-kanadalainen
Keeho. Suomi nousi jatkuvasti puheenaiheeksi: esimerkiksi
Jongseob,
Jiung ja
Keeho kertoivat käyneensä saunassa ja sen jälkeen vielä joella
vilvoittelemassa. – "Suomalaisethan hyvin pitkälti keksivät saunan, joten kiitos siitä!"
Keehon mukaan tästä on videotakin olemassa, mitä ei kuitenkaan voi näyttää, koska siinä ollaan lähes nakuna, mikä nauratti faneja. Lisäksi bändin jäseniä oli
käynyt Fazer Caféssa, joka tosin äännettiin englannin mukaisesti "feizer". Osa faneista yritti korjata asiaa, mutta se ei tainnut kuulua tarpeeksi selkeästi lavalle asti.
Visuaalisesti
P1Harmonyn show'ssa oli useita erityisen upeita hetkiä, joissa jäsenet näyttivät kutakuinkin toimintaelokuvatähdiltä. Yksi näistä oli keikan loppupuolella
Look At Me Now'n auringonpimennykseltä näyttävä tulinen taustagrafiikka,
jonka eteen bändi siirtyi hetkeksi poseeraamaan nousemalla lavan rappuset ylös.
Sooloesityksistä itselleni yllättävin oli
Theon
Oasis-cover
Don't Look Back in Anger, jonka hän esitti kitaransa kanssa. Vaikka brittibändi
Oasis on hiljattaisen comebackinsa myötä noussut jälleen puheenaiheeksi, yhtyeen
kulta-aika sijoittui kuitenkin 90-luvulle, jolloin monet
P1Harmony-fanit eivät olleet vielä syntyneetkään. Vanhemmille k-pop-faneille kokemus oli nostalgiaa herättävä.
Theo oli lainannut esitykseensä vaikutteita
Noel Gallagherin tyylistä,
mutta hieman siloisemmalla lopputuloksella. Hän paljasti, että kappale oli valittu nimenomaan tämän
[P1ustage H: UTOP1A] -kiertueen Euroopan-osuutta varten. Aiemmilla osuuksilla (Aasiassa, Yhdysvalloissa ja Australiassa)
Theon coverina oli
ollut
Stephen Sanchezin kappale
Until I Found You, joka on vuodelta 2021. Myös sen
Theo oli esittänyt kitaraa soittaen.
Suurimmassa osassa konserttia lavan näytöissä näkyi suoraa videokuvaa lavalta.
Jongseobin räppäämän
Praise the Lord (Da Shine):n aikana tähän näkymään lisättiin erikoisuutena päälle esimerkiksi kohinaefektiä ja dramaattisen suurikokoisina
esitetyt sanoitukset. Mahtipontinen kappale on alkuperäisesti
A$AP Rockyn tuotantoa.
Keeho esitti soolonaan
Billie Eilishin koskettavan balladin
Wildflower. Visuaalisesti osio oli mielikuvia herättävä. Taustalla oli vedenalainen näkymä, joka toi mieleen
Eilishin albumin kansitaiteen.
Keeholla oli yllään
miesten puku solmion kera ja lisäksi silmälasit. Hän kertoi vaihtelevansa kiertueella tämän kappaleen ja
SZA-cover
Kill Billin välillä. Suomessa hetken oltuaan
Keeholle oli tullut maastamme
Wildflower-fiilis ja sanoi siksi
valinneensa sen. Hän pohti, että seuraavalla keikalla Berliinissä saattaa olla taas toisin.
Sooloista eniten fanien kiljuntaa herätti
Intakin tanssiosuus, jossa erityisen näyttävä koreografia oli sovitettu
Victoria Monét'n itsevarmuutta hehkuvan
On My Maman tahteihin.
Toinen tanssisoolo oli
Soulilta. Siinä missä osa muista jäsenistä on vaihtanut tai muokannut sooloesitystään,
Soul mainitsi esittäneensä omaansa jo pitkään. Soolostaan puhuessaan hän vaikutti asiaan vakavasti suhtautuvalta ja tyytyväiseltä.
Mitäpä sitä hyvää muuttamaan.
Jiung puolestaan coveroi
Justin Bieberin
Babyn. Hän kertoi tekevänsä melodiaan muutoksia jokaisella keikalla, joten myös Helsingissä kuultu versio poikkesi muista esityksistä.
Konsertin loppuvaiheessa, biletyshenkisen
JUMPin jälkeen,
P1Harmony pyysi faneja näyttämään miten paljon yleisöstä vielä lähtee ääntä. Desibelit nousivat ennenkuulemattomalle tasolle, mikä huomattiin lavalla asti, sillä jatkokysymys
oli puolihämmentynyt "Miksi te ette aiemmin näin huutaneet?!"
Seuraavana esitettyyn
Follow Me -kappaleeseen kuului hetki, jossa yleisö istuutuu alas ja hyppää sitten ylös. Tätä opetettaessa faneja muistutettiin varomaan kuitenkin toisiaan – keikkahan oli loppuunmyyty ja kaikki pakkautuneet melko
tiiviisti.
Countdown To Love viimeisenä kappaleena herätti ristiriitaisia ajatuksia. Esityksen taustalla oli countdown-laskuri, jossa minuutit ja sekunnit etenivät kohti nollaa. Nollahetki täsmäsi iltakymmeneen, mikä oli aikatauluun merkitty konsertin päättymisaika.
Ilta alkoi huipentua, sillä yleisön ylle lensi ensin ilmapalloja ja sitten vielä konfettia. Siinä mielessä tunnelma oli loistava. Aikalaskuri oli sijoitettu söpölle pinkille taustalle, mutta tavallaan se oli silti hieman uhkaava ja palautti mieleen ulkomaailman,
jonne kohta on taas lähdettävä. Täysi keskittyminen esitykseen herpaantui.
Pohdinta oli kuitenkin ennenaikaista, sillä
Countdown To Lovea seurannut salin hiljentyminen olikin vain tauko. Hetken odotettuaan yleisö sai nähdä välivideon ja sitten
P1Harmony palasi esittämään encoren rennoissa vaaleissa college-paidoissa.
Encoreen sisältyi useita biisejä ja jutustelua – kaiken kaikkiaan konsertti päättyi 40 minuuttia odotettua myöhemmin.
Loppuvaiheen välispiikeissä kuultiin myös erikoinen tiedonjyvä, kun
Keeho paljasti, että oli nuorempana jostain syystä kovasti intoillut Suomesta, vaikkei maasta paljoa tiennytkään. Hän oli jopa pohtinut, että jos joskus saisi pojan, hänen
nimekseen tulisi Finn.
P1Harmonyn ensimmäinen Suomen-esiintyminen hehkui visuaalisesti cooliutta ja katutyyliä, mutta jäsenet itsessään vaikuttivat oikein sympaattisilta. Monipuoliset soolot toivat kokonaisuuteen lisää persoonallisuutta ja takasivat jokaiselle jäsenelle
ansaittua huomiota. Ennen lavalta poistumista ryhmä toivoi voivansa ensi kerralla esiintyä Suomessa vieläkin isommalle yleisölle ja mielellään sellaisella lavasuunnittelulla, jossa he pääsisivät yleisön keskelle. Black Boxin täyteen myyminen on jo saavutus
sinänsä, mutta
P1Harmonylla on selvästikin tapana pitää tavoitteet korkealla.