Talvi lähenee loppuaan, ja ainakin täällä Etelä-Suomessa katupölyn lisäksi näkyy jo hieman aurinkoakin. Valoisa keli sai minut haluamaan jotain kevyempää katsottavaa – trillerien ja nyyhkyleffojen sijaan kaipaan komediaa. Tämän vuoksi päädyin katsomaan
viime vuoden lokakuussa julkaistun A Virtuous Business -komediasarjan, joka yllätti positiivisesti. Kun sarja ilmestyi, en jotenkin osannut kiinnittää siihen huomiota, ja se
jäi odottamaan katsottavien sarjojen listalle oikeaa hetkeä.
Bo-Rim Choin kirjoittama ja Jo Woongin ohjaama A Virtuous Business kertoo neljästä naisesta, jotka erilaisista elämäntilanteista ja tavoitteista huolimatta päättävät perustaa yhteisen yrityksen. Vastoin 1990-luvun Etelä-Korean
normeja heidän liiketoimintansa keskittyy aikuistuotteiden myyntiin. Sarja on siis hieman pikkutuhma, mutta ei missään nimessä liian härski. Kyseessä on kuitenkin komediasarja ja sijoittuu ajanjaksolle, jolloin tällaiset tuotteet eivät olleet kovin hyväksyttyjä
– tai edes tunnettuja. Toisaalta en tiedä suhtaudutaanko niiden myyntiin vieläkään täysin avomielisesti, vaikka avoimuus onkin lisääntynyt huomattavasti. Ainakin tämä liikeidea olisi mielenkiintoinen keskustelunavaus verkostoitumistilaisuuden kahvipöydässä.
Sarjassa esiintyy useita tuttuja näyttelijöitä, kuten Kim So-yeon, Yeon Woo-jin, Kim Sung-ryoung, Kim Sun-young ja Lee Se-hee. Kim Do-hyeonin (Yeon Woo-jin) ja Han Jeong-sookin (Kim So-yeon) sekä monien muiden
hahmojen välillä nähdään romanttisia kohtauksia, mutta itse sarja ei varsinaisesti keskity romantiikkaan. Sen ydin on enemmänkin naisten elämässä ja heidän halussaan löytää oma tapansa selviytyä yhteiskunnassa, tienata elantonsa ja toteuttaa itseään.
Kuten arvata saattaa, heidän liiketoimintansa ei aluksi herätä suurta innostusta paikallisissa, ja Han Jeong-sook saakin osakseen paljon paheksuntaa. Sarja on kuitenkin hyvä esimerkki siitä, miten kaikkeen lopulta tottuu, kun sille altistuu tarpeeksi.
Toisinaan tämä ei tietenkään ole kovin hyvä asia, mutta tässä kohtaa kyse ei kuitenkaan ollut niin vulgaarisesta asiasta, että siihen tottuminen olisi kenellekään haitaksi. Varsinkaan kun kyse on täysin vapaaehtoisista huveista, eikä niinkään epäeettisestä
aikuisbisneksestä.
Jos etsii räiskyvää toimintaa ja suurta romantiikkaa, tämä sarja ei ehkä ole ensimmäinen suositus. Mukana on kyllä toimintaa sekä korealaisille sarjoille tyypillisiä juonenkäänteitä, mutta tyyliltään A Virtuous Business on ennen kaikkea voimaannuttava
tarina, joka avautuu monien erilaisten hahmojen näkökulmasta. Muutama juonenkäänne tuntui hieman turhalta, mutta tämä on valitettavan yleistä monissa korealaisissa sarjoissa – jostain syystä moniin niistä yritetään tunkea viimeisiin jaksoihin kolmen tuotantokauden
verran juonikuvioita. Onneksi tässä sarjassa sitä oli hillitty, eikä juoni mennyt niin sekavaksi, että se olisi merkittävästi heikentänyt katselukokemusta. Muutaman kohtauksen olisi kuitenkin voinut jättää välistä, sillä ne eivät tuntuneet liittyvän sarjaan
juuri mitenkään ja toivat mukanaan turhaa draamaa.
Sarja on hyvin naisvoittoinen ja keskittyy feminiinisiin näkökulmiin, mutta siihen oli tuotu myös sympaattisia mieshahmoja. Esimerkiksi Oh Geum-heen (Kim Sung-ryoung) puoliso Choi Won-bong (Kim Won-hae) ja Kim Do-hyeon ovat hellyttäviä hahmoja.
Tosin Choi Won-bongista ei aluksi tiennyt, onko hänellä empatia kohdallaan vai ei, mutta lopulta hän osoitti aviomiehenä sellaista avoimuutta ja ymmärrystä vaimonsa kipeitä muistoja kohtaan, ettei moni muu olisi kyennyt samaan. Yleensä Kim Won-haen hahmot
ovat hieman hermoja raastavia, mutta nyt hänen roolihahmonsa toi mukavaa vaihtelua.
Kun minä olin nuori (oli pakko sanoa tämä!), korealaisissa sarjoissa ihannoitiin melkein liikaakin "I can fix him" -tyyppisiä miehiä, mutta nykyään tuntuu, että kiltit mieshahmot saavat enemmän tilaa. Toki jokaisesta romanttisesta sarjasta on
tuntunut löytyvän se kiltti persoona, mutta usein sivuhahmon roolissa. Tässä sarjassa oli mukava balanssi sekä hyväntahtoisia että ei-niin-hyväntahtoisia hahmoja molempien sukupuolien edustajista.
Kuten aiemmin mainitsinkin, romanttinen sarja tämä ei erityisemmin ollut, mutta se sisälsi silti
paljon ihmissuhteisiin liittyviä kysymyksiä. Sekä parisuhteet että ystävyyssuhteet joutuivat toisinaan kovalle koetukselle, mutta oli ihana nähdä, kuinka paljon ymmärrystä ja anteeksiantoa ihmisillä oli silti antaa. Kaiken kaikkiaan antaisin sarjalle
arvosanaksi 8/10. Erityisesti pidin hahmoista ja hieman tavallisesta poikkeavasta aiheesta. Täysiä pisteitä en kuitenkaan anna, sillä lopulta sarja ei ollut niin erikoinen tai mukaansatempaava kuin se olisi voinut olla. Silti suosittelen sitä lämpimästi
– en ainakaan itse ehtinyt tylsistyä 12 jakson aikana. IMDb:ssä sarja on saanut arvosanaksi 7,2/10, kun taas MyDramaListissa se on saanut 8, 1/10. Ei siis ollenkaan huono saavutus.
